sunnuntai 17. tammikuuta 2010

Mato Matolainen

Jämälankoja on taas kertynyt kummasti.
Taita olla mato-neulonnan aika.
Tämä otus on asustanut meillä jo useamman vuoden.
Luikerosta on ollut paljon iloa.
Siljan opetellessa vessa-asioita,
toimi herra Pönttö Python monet kerrat apuopettajana.
Pekka Töpöhännän inspiroimana hän tunnistaa
itsensä myös nimestä
Kalle Kyy Kankaanpääsä.



7 kommenttia:

Anis kirjoitti...

Hauska mato :)

Anis kirjoitti...

Tuli tuosta mieleeni vastaavanlainen, jonka joskus tein ala-asteella.Se oli tosin tehty huovasta mutta yhtä mieluinen.

Mammutti kirjoitti...

Ihana Kalle!

Paula kirjoitti...

Kallehan se siinä, minunkin leffasankari lapsuudesta! Tytär tässä vieressä toivoo _hartaasti_ juuri tällaista itselleen, joten ihana on!

Hipsu kirjoitti...

Mahtava! Me tehtiin joskus ala-asteella tuollaiset käärmeet kutoen, minä siellä sitten vähän innostuin ja se kasvoi 5 metriä pitkäksi :D.
Monella muulla oli sellaiset 30 cm mittaiset ihan ohuet käärmeet :D.
Minun käärme kiersi jotain käsityönäyttelyitäkin pituutensa takia :D *reps*.
Kissat sen sitten joskus tuhosivat, onneksi, sillä se oli aina kaikkialla tiellä. Nyt voisi kutoa kyllä jämälangoista neidille tuollaisen, sillä pojilla on jo omat ostetut Citymarketin isot käärmeet.

Sani kirjoitti...

Onpas ihana käärme ja hieno idea jämälankojen käyttöön :)

Nonna kirjoitti...

Symppis käärme tosiaan. Tuo olisi hyvä tapa hyödyntää jämälangat!